torstai 8. maaliskuuta 2012

BJJ!

To 8.3.12

Muu perhe parin päivän hiihtolomalla nii meikä on vääntäny töitä ja raksaillu...taino reenaillu.:)
Tänää Diazin Jukkiksen gi-opille, Vesku ja Nyygai mukana myös. Lämpörollattiin reilu puoli tuntia, nuorempi Diaz anto taas oppituntia pukupainin hinouksista. Tekuttiin perusswiipit gaardista, toisella hieno nimiki joku Tannebaum..? Lisäksi Diazin lemppari gaardista, eli ns. "shoulder guard" mikä oli tekniikkahirmu Näätälle iha uutta. Siitä triangeli ja omoplaatta, jiujitsua parhaimmillaan.

Painittii 4minsasia pystystä, vähä hakusessa oli..mutta mukavata taas. Ropassa tuntuu jo tämä viikko, eilisestä takajalat jurmelissa. Tämmönen kevyempi rolli tähän väliin oli iha hyvä.

8 kommenttia:

LohiJii kirjoitti...

JiuJitsu naveia! Nyt selevis se shoulder guard sinullekin, mitäs pidit? :)

Näätä kirjoitti...

Tuoha se selältäpeluuseen taas yhen työkalun lisää. Jukkis kontrolloi tosi hyvin siitä.

Voih ku on tuo mun pukupeli vaan taas pikkusen hukassa, mutta eikai se auta ku nöyrtyä ja painia enemmän kylypytakissa.:)

LohiJii kirjoitti...

Itellä oli sama homma vuodenvaihteessa, kun piti kisoihin valmistautua. Piti puku päällä painia, vaikka homma tuntui erittäin nihkeältä verrattuna ryskäämispainiin. Siitä se kuitenkin kehittyy hiljalleen. :)

Asiasta kukkaruukkuun, lueskelin tänään vaihteeksi hyviä artikkeleita. Saattavat olla sinulle jo tuttuja, mutta laitan kuitenkin vinkkinä esille, kun tiedän millainen nujuaminen ja treeni on sinun mieleen:

Matt Throntonin prinssiipit BJJ opetukseen. Eli lyhyesti opetellaan ja drillataan PALJON "universaaleja" tekniikoita. Esimerkiksi posture ja positiokontrolli pitää olla joka jannulla AINA kunnossa. Jokajannu ei kuitenkaan tarvitte shoulderguardia osata.
http://aliveness101.blogspot.com/2007/11/what-is-fundamental.html

Thorntonin oppilas ja wrestjutsun kehittäjä Martin Aedma. Aivan loistavaa settiä koko blogi painin ja BJJ:n yhdistämisestä. Kaveri vie lajia minun mielestä hienosti eteenpäin ja omaan suuntaan. Lajin kehittäminen on minunkin mielestä tärkeää, että laji jää junnaamaan perinteiseen brassien "30min painilämmöt, 30min irtotekniikat, 30min kova sparri" -kaavaan.
http://martinaedma.bjj.ee/2010/12/

Martin Rooney, joka treenaa esim Frankie Edgarin ja Jim Millerin fysiikkapuolta. Näillä jannuilla ei lopu kaasu ja homma pohjautuu koviin voimatasoihin. Martinilla on kokemusta ja näkemystä nimenomaan MMAn ja fysiikkatreenin yhdistämiseen.
http://www.t-nation.com/free_online_article/most_recent/11_myths_of_warrior_training&cr=

Oishan näitä guruja ja artikkeleita heitellä vaikka kuinka, mutta esimerkiksi näiden artikkelien kautta minulle on selvinnyt, miten haluan omaa painiani ja fysiikkaani kehittää.

Näätä kirjoitti...

Tuttuja miehiä ja niiltäosin mitä oon lueskellut nii allekirjotan!

Varsinkin Aedmaa oon diggaillu pitempään ja hänen "painijujutsu"-ajattelutapaansa, eli just positio + paine + kontrolli on avain onnneen, ei yksittäiset temput. Ja se, että ns. old-skuul PAINIMINEN on kaikille hyväksi. Sieltä tuleva eteenpäinmeno, kovuus jne..Oon ehotellu Aedmaa monesti seminaarin pitäjäksi meille. Kovasti ovat kehuneet hänen leirejään.

Tykkään tosiaan ite reenata ja pelata peruspelin kautta, ja mun oman nujun prisiippi: "painimalla oppii painimaan, temppuja tekemällä oppii tekemään temppuja" on suoraan Jussi Tammelininlta 2000-luvun alusta. :)

Rooney jos oon oikein käsittänyt painottaa kans perusreeniä (laji + oheis) ja lepoa. Millään poppaskonsteilla ei tulla zämpiksi.

Yks nettiguru kans jonka sanaan luotan on Ross Enamait. http://rosstraining.com/blog/
Hyvä treeni ei tarvi hienoja vehkeitä tai ohjelmia, vaan raakaa duunia ja oikeaa asenetta. Ja jaksaa myös korostaa, että ikä / aika / vammat / tm. ei ole este olla kunnossa jos vaan nuppia löytyy.

Tikitalk kirjoitti...

Jokkeri Ahola sanois tähän, että "ei ne nykyajan nuoret kerkiä reenata ku ne on vaan siellä netissä" itseni mukaan lukien:)

Kylymät värreet:
http://www.youtube.com/watch?v=MNPmn5Mspes

Näätä kirjoitti...

Uuuh..
Jokkerilla olis pohojia kovaksi CF-luuksi.

LohiJii kirjoitti...

Rooney on nimenomaan yksinkertaisen ja raskaan voimaharjoittelun kannalla. Rooneyn yksi prinssiippi oli, että treenit suunnitellaan palautumisen/levon ympärille, eikä toisinpäin. Tässä vielä lyhyt siteeraus hänen treeni-ideologiasta "Squats, deadlifts, bench presses, power cleans; the basics, combined with some sprinting and some stretching. It may not be glamorous, but it makes you stronger and faster." Rooney käyttää myös esim. prowleria yms. uudemman koulukunnan treenimuotoja, ja sanoo, että niille löytyy myös oma paikkansa treenistä, kunhan perusteet on kunnossa. Rooneyn voimailutuloksetki oli aika vakuuttavia, kun kaveri taitaa olla lähemmäs 40v ja otti raw-kisoissa osavaltion ennätyksiä. Penkki tais olla joku 160-170kg, kyykky 210kg ja mave jotain 230kg.

Enamait on tuttu nimi, mutta pitänee tutustua tarkemmin. Kiitos vain vinkistä. Jokkerin mestaruus menee motivaatioklippinä samaan sarjaan kuin bodarille Ronnie Colemanin "Light weight baby!"

jlindenwood kirjoitti...

Ite nostan pojat mukaan tavoitteiden asettelun. Mittään ei saa jos nöyristellään. Halu olla paras on urheilijan tärkein voimavara. Mielestäni kilpaurheilija lähtee aina voittamaan, häviö ei kuiteskaan ole häpeä.

Tämän jälkeen tulee eri lähestymistavat ja koulukunnat. Samaan tulokseen voi päästä useaa eri kautta.

-Linden prinsiipit